Jippii, nyt painoni alkaa 8...hyvä minä. Ihan kymppiä en saanu lapseni syntymäpäiväksi pois, mutta silti olen tyytyväinen. Seuraava tavoite asetetaan syyskuun alkuun, silloin painoni oltava 75kg.
Olen siis takaisin reissun päältä; töitäkin on jo takana muutama päivä, mutta väsy ei ole vielä hävinnyt ja blogien seuranta on vielä jäissä. Tulinpahan nyt kumminkin kurkkaamaan ja pikaisesti lukaisemaan että mitä sulle kuuluu, ja tämän totean vielä ennen nukkumaan menoa:
paljon onnea sinulle, joka olet ymmärtänyt pitää huolta itsestäsi pudottamalla noin hienosti painoa! :)
Miten ihanaa onkaan kun jaksat ja pystyt touhuamaan lapsesi kanssa - reilusti ylipainoisena ei jaksa eikä pysty (tämä kokemuksen syvällä rintaäänellä).
Miten ihanaa on, kun kaapista löytyy kasapäin sopivia vaatteita, ja uusiakin voi ostaa tavallisen vaateliikkeen tavallisesta kokovalikoimasta.
Miten helppoa se on, kun vain pitää kiinni siitä, että syö viidesti päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala), eikä mussuta kaiken päivää tai koko iltaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Ainoa tapa hemmotella itseään ei kertakaikkiaan voi olla syöminen. Suklaalevyn sijaan voi ostaa jonkun hyvinvointia käsittelevän lehden tai naistenlehden. Tai rasiallisen mansikoita, vadelmia...
Oikein hyvää jatkoa ja vointia sinulle! :)
t. satunnainen ohikulkija, yhä reippaasti ylipainoinen äiti-ihminen myöskin
Vau!
VastaaPoistaOlen siis takaisin reissun päältä; töitäkin on jo takana muutama päivä, mutta väsy ei ole vielä hävinnyt ja blogien seuranta on vielä jäissä. Tulinpahan nyt kumminkin kurkkaamaan ja pikaisesti lukaisemaan että mitä sulle kuuluu, ja tämän totean vielä ennen nukkumaan menoa:
Onneksi olkoon :) Etenet hienosti!
Mitäs kuuluu pitkästä aikaa? Onko tullut huonoja uutisia, vai oletko muuten vain ollut kiireinen ja heittäytynyt kesän vietäväksi?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistapaljon onnea sinulle, joka olet ymmärtänyt pitää huolta itsestäsi pudottamalla noin hienosti painoa! :)
Miten ihanaa onkaan kun jaksat ja pystyt touhuamaan lapsesi kanssa - reilusti ylipainoisena ei jaksa eikä pysty (tämä kokemuksen syvällä rintaäänellä).
Miten ihanaa on, kun kaapista löytyy kasapäin sopivia vaatteita, ja uusiakin voi ostaa tavallisen vaateliikkeen tavallisesta kokovalikoimasta.
Miten helppoa se on, kun vain pitää kiinni siitä, että syö viidesti päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala), eikä mussuta kaiken päivää tai koko iltaa. Kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Ainoa tapa hemmotella itseään ei kertakaikkiaan voi olla syöminen. Suklaalevyn sijaan voi ostaa jonkun hyvinvointia käsittelevän lehden tai naistenlehden. Tai rasiallisen mansikoita, vadelmia...
Oikein hyvää jatkoa ja vointia sinulle! :)
t. satunnainen ohikulkija, yhä reippaasti
ylipainoinen äiti-ihminen myöskin
Toivottavasti et ole lakannut olemasta... *huolestunut*
VastaaPoista