lauantai 10. huhtikuuta 2010

Hiljaisuutta ja mietintää...

Paino on siis jysähtänyt paikoilleen, enkä kyllä asian eteen ole hirmuisesti mitään tehnytkään...se täytyy myöntää. Tänään kävin vaunujen kanssa 1½h lenkillä, nyt sit jalat ihan muussina. Syömiset on menny miten sattuu.

Sain tuossa viime viikolla kurjia uutisia ja nyt pelottaa, mietityttää, jännittää ja vielä kerran pelottaa. Välillä on itkettänyt tämä epätietoisuus kauheasti ja olen sortunut ajattelemaan että enpä aio laihduttaa...jos elämäni kuitenkin tulee kohta päättymään...Nämä nyt ovat ihan hulluja ajatuksia mutta tiedätte varmasti miltä tuntuu kun löytyy jotain syöpään viittaavaa ja sitä täytyy tutkia. Vaikkakin tämä on varmasti helposti hoidettavissa eikä toivottavasti mitään vakavaa ole...niin silti välillä kauheat ajatukset valtaa pään. No mutta tälläinen on siis hiukan vaikuttanut tähän urakkaani...

Pikku Isäntä tuli kipeäksi pääsiäisen aikaan ja useampi valvottu yö takana. Nyt pienempi jo paremmassa kunnossa, mutta isompaan isäntään iski nyt tauti, kuume hiponut lähellä 40. Iso mies ja kurjassa kunnossa, säälittää, mutta mun aika menee tämän pikku miehen perässä...meillä meinaan otettiin jo ensiaskeleita :)

1 kommentti:

  1. Nyt on ihan pakko kysyä terveysalan opiskelijana että eihän vain ole kyse rintasyöpäseulonnoista? Ihan vaan noin yleisesti ottaen: seulat ovat epätarkkoja, ja antavat myös vääriä positiivisia tuloksia eli väittävät että syöpä on vaikkei sitä okeasti olisikaan. Ja toisaalta jos kasvain on, ei se välttämättä ole pahalaatuinen vaikka solut vähän normaalia runsaammin kasvaisivatkin.

    Ymmärrän että käy mielenpäälle, mutta toivotaan ettei ole mitään vakavampaa. Siunausta! :)

    -Minna

    Ps. Mukava et vielä kirjotat, ja mukava tietää myös että lukeminen merkkaa - oon aika huono kommentoimaan, mutta kyllä mä täällä aina silti käyn :)

    VastaaPoista